Yhteiskunnallisista yrityksistä reittejä työhön
Työllä on työikäisen ihmisen elämässä monta merkitystä. Työ tuo toimeentuloa, mutta myös mielekästä tekemistä, mahdollisuuden käyttää osaamista ja kokemuksen kuulumisesta yhteisöön. Työ voi vahvistaa osallisuutta, hyvinvointia ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.
Paikkamme työelämässä ei riipu vain terveydestä tai toimintakyvystä. Työkyky muodostuu ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten suhteesta. Toimintakyvyn rajoite ei siksi välttämättä estä työntekoa. Ratkaisevaa on, millaista työtä on tarjolla, miten se on järjestetty ja voiko tehtäviä tarvittaessa muokata.
Kaikki eivät solahda vaivatta työmarkkinoille. Pitkittynyt työttömyys, muuttunut työ- tai toimintakyky, osaamisen puutteet tai vaikea elämäntilanne tekevät työhön etenemisestä tai siellä pysymisestä hankalaa. Palvelut ja tuki ovat silloin tärkeitä, mutta yksin ne eivät riitä. Tarvitaan erilaisia työnantajia, työympäristöjä ja joustavia toimintatapoja, jotta jokainen voi löytää itselleen sopivaa työtä.
Yhteiskunnalliset yritykset ja muut yhteisötalouden toimijat voisivat avata nykyistä useammalle reitin työhön.
Yhteiskunnallinen yritys siltana työelämään
Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa liiketoimintaa kuten muutkin yritykset, mutta sen toiminnan ensisijaisena tavoitteena on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia. Työllisyyttä ajatellen kiinnostavia ovat yritykset, jotka työllistävät niitä, joiden asema työmarkkinoilla on tavallista vaikeampi.
Voidaan puhua myös työhön integroivista yhteiskunnallisista yrityksistä.
Pitkään työttömänä ollut voi kierrätysalan yrityksessä aloittaa lajittelu- ja asiakaspalvelutehtävistä. Työ on palkkatyötä, mutta perehdytykseen varataan tavallista enemmän aikaa. Tehtäviä lisätään osaamisen karttuessa. Ruokapalveluyrityksessä osatyökykyiselle voidaan puolestaan rakentaa lyhyempi työpäivä ja rajata tehtävät hänen jaksamisensa ehdoilla.
Työpaikka voi olla myös oppimisympäristö. Kierrätysalan työssä syntyvä osaaminen voidaan esimerkiksi tunnistaa osaksi tutkintoa yhdessä oppilaitoksen kanssa. Työ, oppiminen ja tuki toteutuvat silloin yhdessä ympäristössä.
Tavoitteena on muutos
Yhteiskunnallisen yrityksen ei tarvitse itse olla henkilön lopullinen työnantaja. Yritys voi auttaa seuraavan työpaikan lähteille.
Esimerkiksi varastoalasta kiinnostunut voi kokeilla tehtäviä yhteiskunnallisen yrityksen omassa työympäristössä. Sen jälkeen hänelle etsitään paikkaa alueen yrityksestä. Työhönvalmentaja voi olla mukana työsuhteen alussa ja auttaa muokkaamaan tehtäviä uuden työnantajan kanssa.
Toimintatavassa ei ole ratkaisevaa se, kuinka monta valmennuspäivää toteutuu tai kasvavaako henkilön työtuntien määrä. Olennaisempaa on, mitä ihmisen tilanteessa tapahtuu. Löytyykö osaamiselle käyttöä? Vahvistuuko kokemus omista mahdollisuuksista? Syntyykö yhteys työpaikkaan ja aito mahdollisuus jatkaa työelämässä?
Ajatus istuu hyvin TEKO-verkoston tavoitteeseen sujuvammista työllistymisen tavoista. Työllistyminen ei tapahdu palvelujärjestelmässä, vaan kohdassa, jossa ihminen, palvelut ja työelämä risteävät.
Työllisyys syntyy verkostoissa
Työllistyminen on harvoin yhden palvelun tai organisaation ansiota. Yhteistoimintaa tarvitaan niin työllisyys- ja hyvinvointialueiden, oppilaitosten, Kelan, työeläkejärjestelmän, järjestöjen kuin työnantajienkin välillä.
Yhteisötalous tuo kokonaisuuteen tärkeän lisän. Sen piirissä toimii yrityksiä, osuuskuntia, järjestöjä ja muita, joiden tavoitteena ei ole pelkkä taloudellinen tulos, vaan yhteiskunnallisen hyödyn tuottaminen.
Työllisyyden näkökulmasta se tarkoittaa työpaikkoja henkilöille, joille niitä on muuten harvoin tarjolla. Se tarkoittaa työn ja tuen yhdistämistä, uuden osaamisen rakentamista tai polkua seuraavan työnantajan palvelukseen. Se voi tarkoittaa myös työtä alueille, joissa sitä ei ole. Ennen kaikkea tavoitellaan sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, johon jokaisella on mahdollisuus osallistua.
Nämä vahvuudet tehdään näkyviksi, kun työpaikkojen määrän lisäksi kuvataan ihmisten tilanteissa tapahtuvia muutoksia sekä toiminnan hyötyjä työnantajille ja yhteiskunnalle.
Ei tarvitsekaan kysyä, voivatko yhteiskunnalliset yritykset olla osa työllisyyden edistämistä. Ennemminkin on syytä pohtia, kuinka ne liitetään nykyistä kiinteämmin palveluihin, työnantajayhteistyöhön ja työllisyyspolitiikkaan.
Kirjoittaja:
Veera Laurila
Projektipäällikkö
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke (ESR+), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lähteet:
Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hanke kehittää sujuvampia työllistymispolkuja vaikeasti työllistyville. Ekosysteemin avulla edistämme alueellista yhteistyötä ympäri Suomea ja luomme pysyviä muutoksia, jotka vastaavat nykypäivän työelämän tarpeisiin.
TEKO-ekosysteemi vahvistaa organisaatioiden yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kehittää uusia toimintamalleja, jotka tukevat sekä ihmisten työkykyä että työnantajien valmiuksia ketterämpään työllistämiseen. Tarjoamme ilmaisia koulutuksia, tapahtumia, mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista Liittyminen ekosysteemiin on ilmaista.
TEKO-ekosysteemin toimintaa koordinoi TEKO-hanke. Hanke on käynnissä viidellä hyvinvointialueella eri puolella Suomea.
Yhteistyössä: Kuntoutussäätiö, Kukunori, Lapin ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys ry
Hankkeen kesto: 1.11.2024–31.10.2027
Hanketta toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella (ESR+).
