Minua vaivaa järjestöleikkauksista käytävässä keskustelussa se, miten vähän puhumme työstä. Ja siitä mikä katoaa työnä ja toimeentulona järjestöleikkausten myötä. Järjestössä maksettu palkka on pääomaa arjen pyörittämiseen. Sillä ostetaan ruokaa, maksetaan vuokraa ja kasvatetaan lapsia. Työntekijä maksaa veroja ja tekee työtä, jota joku tarvitsee. Kun järjestötyöntekijän työ loppuu, työntekijän työllisyys heikkenee aivan samalla tavalla kuin yksityisellä ja julkisella alalla.

Elämme isossa murroksessa, ihmiskunnan historian taitekohdassa monella mittapuulla katsottuna. Kun puhumme historiasta tai tulevaisuudesta, puhumme ajasta. Sitä on myös nykyisyys. Mutta olisiko muitakin tapoja ajatella aikaa ja muutosta? Muuttaisiko se myös tapaa ajatella työkykyä ja nähdä paremmin mahdollisuuksia?

Suomessa keskustellaan jatkuvasti työvoimapulasta ja tarpeesta saada kaikki työkykyiset mukaan työelämään. Samalla suuri joukko motivoituneita, osaavia ja sitoutuneita nuoria jää edelleen työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Työllä on työikäisen ihmisen elämässä monta merkitystä. Työ tuo toimeentuloa, mutta myös mielekästä tekemistä, mahdollisuuden käyttää osaamista ja kokemuksen kuulumisesta yhteisöön. Työ voi vahvistaa osallisuutta, hyvinvointia ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Yhteiskehittäminen on siirtynyt yksittäisten hankkeiden ja projektien maailmasta kohti pysyvämpää tapaa ratkaista monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita. Kyse ei ole enää vain menetelmästä, vaan muutoksesta siinä, miten ymmärrämme kehittämisen: siilojen sijaan tarvitaan avoimuutta, yhteistä tilannekuvaa ja jatkuvaa oppimista.

Mikä saa ihmisen yrittämään uudelleen silloin, kun takana on pitkittynyttä työttömyyttä sekä pettymyksiä työelämässä ja palveluissa? Kun tähän kysymykseen vastataan vakavasti, myös työllistymisen tuki saa toisenlaisen tehtävän.

Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivien 2026 teemana oli ennakointi ja kestävyys kuntoutuksessa. Tapahtuma kokosi yhteen laajan joukon asiantuntijoita, kehittäjiä ja käytännön toimijoita pohtimaan, miten kuntoutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin niin yksilön, työelämän kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

TEKO-työryhmä otti käsittelyyn kysymyksen, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan: miten siirrymme yksittäisistä toimenpiteistä kohti aitoa yhteiskehittämistä ja työllistymisen edistämisen ekosysteemiä?

Kuntoutuspäivät 2026 Metropolian Myllypuron kampuksella Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivät järjestettiin 4.6. jo kunnioitettavan 52. kerran. Olin paikalla useammassa roolissa – nimittäin TEKO-verkoston panelistina, kuntoutuksen kokemusasiantuntijana ja oman oppimiseni vuoksi. Kuntoutus tuntuu yleensä toiveikkaalta, koska sen tarkoitus on parantaa kuntoutujan elämänlaatua, kohdistui se sitten työelämään, fyysiseen sairauteen tai toimintakykyyn. Muutokset ovatkin usein suuria, ja

Työ- ja toimintakyky eivät ole yksittäisiä ominaisuuksia, vaan ne rakentuvat monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Työkyky kytkeytyy toimintakykyyn, elämäntilanteeseen sekä työelämän olosuhteisiin ja tukeen – ja juuri näiden tekijöiden vahvistaminen tukee työllistymistä ja työssä pysymistä. Toimintakyky muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista edellytyksistä, kun taas työkyky kuvaa kykyä suoriutua työstä. Ne ovat osittain päällekkäisiä, mutta eivät sama asia – sam

Työllisyystoimissa kehitetään palveluja, tukitoimia ja parannetaan työkykyä. Silti yksi kysymys jää usein kysymättä: mitä jos ongelma ei ole ihmisessä itsessään vaan siinä, miten me rakennamme työn tekemisen rakenteita? Työllisyydessä tärkeää on työllistyminen. Ajattelutapojen muutos työllistymisessä ja yrittäjyydessä on irlantilaisen Abundance -mallin ytimessä. Olen ollut vuosien ajan kehittämässä kansainvälistä kansalais- ja yhteisötoimintaa ja rakentamassa Abundance yritt

Työllistymisen tukeminen on kokonaisuus, jonka onnistumiseen vaikuttavat yksilön fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset verkostot, taloudellinen tilanne ja motivaatio. Asiakkaan tilannetta koskeva tieto on usein pirstaleisesti eri organisaatioiden järjestelmissä ja asiakkaan oma, ajantasainen tilanteen kuvaus puuttuu. Tämä tiedollinen katkos voi johtaa siihen, että ammattilainen kohtaa asiakkaan ilman riittävää pohjatietoa tämän todellisesta tilanteesta ja aikaa kuluu pe

Viimeisen vuosikymmenen aikana yritysten kestävyysraportointi on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi niiden liiketoimintaa ja se on tullut pakolliseksi suurimmille yrityksille. EU-tasolla käydään keskustelua siitä, ketä koskevana ja minkä laajuisena tätä raportointivelvollisuutta tulisi toteuttaa. Tällä hetkellä velvoitteet koskevat suurimpia yrityksiä. Niiden on raportoitava taloudellisten seikkojen lisäksi osana vastuullisuusraportointiaan myös hallinnostaan sekä ympäristö- ja

Pohjoisissa harvaan asutuissa maakunnissa elinvoima, työllisyys ja resilienssi eivät synny yhden organisaation tai yhden toimialan päätöksillä. Ne syntyvät siitä, miten hyvin osaamme kytkeä ihmiset, palvelut, yritykset, järjestöt, kehittämisen ja rahoituksen toisiinsa. Oleellista on tunnistaa olemassa olevat resurssit yhteisiksi ja tehdä niillä yhdessä tarvelähtöisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä blogikirjoitus kokoaa yhteen Kajaanissa toteutetun Pohjoisen y

Työllistymisen ydin löytyy kohtaamisista. Kun työnhakijat ja työnantajat aidosti kohtaavat, syntyy mahdollisuus työllistymiseen. Tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja työnantajien ja työnhakijoiden tarpeisiin. Kun katse suunnataan kohti ratkaisuja, esteeksi ei nouse työkyky vaan kyky nähdä työ uudessa valossa.

Yhteiskunnassamme tarvitaan täysin uudenlaista ajattelua vaikeasti työllistyvien esteiden purkamiseen. Luemme viikoittain uutisista leikkauksista, ja työttömien sanktiot tuntuvat vain kasaantuvan. Mutta mitä jos nykyiset resurssit valjastettaisiinkin toisin?

Moninaisuuden hyödyt työyhteisöissä ja tarjolla olevaa valtakunnallista tukea työnantajille

Työllistymisen edistäminen edellyttää palveluilta kykyä vastata asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin. Erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat olleet pitkään poissa työelämästä tai joiden toimintakyky on heikentynyt, työllistymispolku edellyttää useiden palvelujen yhteensovittamista. Oikea-aikainen tuki, selkeät palveluketjut ja palvelukokonaisuudet ja mahdollisuus vahvistaa osaamista eri tavoin ovat keskeisiä tekijöitä, kun tavoitteena on siirtyä kohti työmarkkinoit

Tänä vuonna Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) ‑hanke on mukana Kuntoutuspäivillä omassa työryhmässään otsikolla “Yhteiskehittäminen työllistämisen edistämisen ekosysteemissä”.  Työryhmä tarjoaa keskustelualueen, jossa ripustetaan ajatuksia ilmaan, jalostetaan ideoita ja etsitään yhdessä ratkaisuja työllistymisen tueksi. Tämä on erinomainen tilaisuus jakaa omia kokemuksia, kuulla muiden näkemyksiä ja löytää uusia lähestymistapoja suoraan alan kehittämisen eturintam

Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hanke on julkaissut laajan kartoituksen, joka kokoaa yhteen poikkeuksellisen suuren määrän työllistymisen ja työkyvyn tukeen liittyviä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Näitä toimintamalleja hyödynnetään kansallisella tasolla tai eri puolilta Suomea, mukana on myös kansainvälisiä malleja. Kartoitus tarjoaa ajantasaista tietoa siitä, millaisia ratkaisuja esimerkiksi kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä, oppilaitoksissa j