Työllistymisessä tärkeintä on työllistyminen
- 6 päivää sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 3 päivää sitten
Työllistymisen ydin löytyy kohtaamisista. Kun työnhakijat ja työnantajat aidosti kohtaavat, syntyy mahdollisuus työllistymiseen. Tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja työnantajien ja työnhakijoiden tarpeisiin. Kun katse suunnataan kohti ratkaisuja, esteeksi ei nouse työkyky vaan kyky nähdä työ uudessa valossa.
Työllistyminen vaatii aitoja kohtaamisia
Työllistyminen ei ole vain hallinnollinen prosessi, vaan kohtaamista ihmisten välillä. Työllistymisen esteet liittyvät usein rakenteisiin, asenteisiin ja pirstaleisiin palvelupolkuihin, ei niinkään ihmisten kykyihin. Työnantajilla on halua työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia, mutta yhteistyön palvelujärjestelmän ammattilaisten ja työpaikan toimijoiden välillä on oltava selkeää, helppoa ja turvallista.
Työllistymisessä tärkeintä on työllistyminen -webinaari 14.4.2026 kokosi yhteen 100 työnantajaa, työllisyyspalveluiden toimijaa, työelämän kehittäjää ja kokemustoimijaa. Työllisyyden edistämiseen on Suomessa palveluja ja hyviä toimintamalleja. Silti aivan liian moni jää kiertämään palvelusta toiseen ilman, että työllistyminen oikeasti tapahtuu. Tästä syystä alustajien ja osallistujien totuttuja ajatusmalleja haluttiin ravistella viiden kansallisen hankkeen väittämillä:
Este ei tule työkyvyttömyydestä vaan este on kyvyttömyys kuvitella työtä toisin.
Ennakkoluulot estävät työhön pääsyä (työnantajien, palvelujärjestelmän ja joskus myös työnhakijoiden itsensä ennakkoluulot).
Työllistyminen ilman verkostoja ja suhteita on vaikeaa.
Monet työnhakijat ja työnantajat eksyvät palvelupoluille, jotka näyttäytyvät pirstaleisina ja vaikeasti hahmotettavina.
Työpaikat haluavat auttaa ihmisiä työuralla eteenpäin.
Yrittäjien tarpeet työllistymisen poluilla
Hanna-Mari Heinonen Suomen Yrittäjistä tarttui väittämiin ja nosti esiin työllistymisen ytimen: tärkeintä on, että työllistyminen todella tapahtuu. Yrittäjän arjessa tämä tarkoittaa konkreettista yhteistyötä työnantajien ja työllisyyspalveluiden välillä. Heinonen korosti, että ilman todellisia työpaikkoja palvelupolut eivät johda mihinkään. Työllistymisen onnistumiseksi palveluiden on lähdettävä yritysten tarpeista, huomioitava pk-yritysten resurssit ja riskit sekä tarjottava selkeitä, käytännön esimerkkejä heikossa työmarkkina-asemassa olevien palkkaamiseen.
Yrityksille ratkaisevaa on, että yhteistyö on helppoa ja oikea-aikaista. Tarvitaan suoria kontakteja työnantajiin, mahdollisuuksia testata työn ja tekijän yhteensopivuutta (esimerkiksi työkokeilu), sekä räätälöityjä työnkuvia, joissa osaaminen voi tulla esiin tekemisen kautta. Heinonen muistutti, että palvelut onnistuvat vain, jos ne lähtevät yritysten todellisista tarpeista. Kun työnantajat saavat tukea perehdytykseen ja alkuun saattamiseen, sekä molemmille osapuolille tehdään käytännöt yksinkertaisiksi, työllistyminen muuttuu mahdolliseksi ja tuloksia syntyy
Työnhaun todellisuus?
Kokemustoimija Oona Tirkkonen kuvasi työnhaun todellisuutta, pitkittynyttä epävarmuutta, ennakkoluuloja sekä myös sitä, miten työkokeilu ja luottamus voivat palauttaa uskon omaan osaamiseen. Oonan viesti oli selkeä: Kun ihminen pääsee oikeaan työyhteisöön, sopivaan työtehtävään ja saa mahdollisuuden näyttää osaamisensa, työllistyminen muuttuu mahdolliseksi. Tätä vahvisti verkostokoordinaattori Riina Lamminkari Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta: Työllistymisen tukeminen ei ole vain palveluiden tarjoamista – se on minäpystyvyyden, luottamuksen ja onnistumisen kokemusten rakentamista.
Etelä-Savon Yrittäjien Heidi Loukiainen, Socfinder Oy:stä Hanna Pulkkinen ja Eezy Lappi/Työdiili Oy:n Mika Hyväri toivat esille, että halua työllistää on ja hyviä kokemuksia on valtavasti. Tästä huolimatta tarvitaan yhteistyötä palvelujärjestelmän ammattilaisten ja työpaikan toimijoiden kanssa sekä lisää tietoa ja konkreettista apua työllistämiseen. Kun työkokeilu, työtehtävien muokkaus tai esimerkiksi palkkatuen hakeminen tehdään helpoksi ja turvalliseksi, myös yritykset uskaltavat mukaan. Tarvitaan myös tilaisuuksia työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisille.
Työnantajan kohtaamisella lisätään työllisyyttä
Ihmisen ja työn kohtaaminen tulisi tehdä helpoksi ja oikea-aikaiseksi. Kehittäminen tuleekin jatkossa suunnata palveluista ihmisiin ja työhön. Tulosten saavuttamiseksi on rakennettava yhteyksiä sinne, missä työ ja työllistyminen todellisuudessa tapahtuvat, ja työnantajien tarpeet on otettava aidosti huomioon. Tarvitaan siis uusia toimintatapoja, jotka tuovat työnhakijat ja työnantajat lähemmäs toisiaan ja mahdollistavat aidon kohtaamisen. Ajattelutavan muutos on välttämätön: järjestelmäkeskeisyydestä on siirryttävä ihmislähtöisyyteen ja ennen kaikkea työllistymiseen. Muutos syntyy yhteistyöstä, rohkeudesta ja teoista. Kun tavoite on yhteinen, työllistyminen on mahdollista. Este ei ole työkyvyttömyys, vaan kyvyttömyys kuvitella työtä toisin.
Käytännönläheiset ratkaisut työllistymiseen
Keskusteluissa nousi esiin useita käytännönläheisiä ratkaisuja:
Työkokeilujen parempi hyödyntäminen siltoina työelämään, ei päätepisteinä
Oppilaitosten ja työnantajien tiiviimpi yhteistyö: työelämässä oppimisen tai harjoittelun kautta sujuva siirtymä sopivaan työhön.
Palvelujen tuotteistaminen työnantajille: ”Mitä maksat, mitä saat, keneen otat yhteyttä?”
Matalan kynnyksen kohtaamiset ja uudet väylät tutustua työpaikkoihin
Ajatus jopa palvelusetelimallista tai vastuullisen työllistämisen sertifikaateista
Työllistymisessä tärkeintä on työllistyminen -webinaari ja tämä blogi tuotettiin valtakunnallisten Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien hankkeiden yhteistyössä.
Hankkeet:
TEKO (Työllistymisen edistämisen ekosysteemi), https://www.tekoverkosto.fi/
Ketjut kuntoon, Ketjut kuntoon - HAMK
Laatua työkyvyn ja työllistymisen tukeen, Laatua työkyvyn ja työllistymisen tukeen -hanke (ESR) - THL
Työkokeilusta työelämään, Työkokeilusta työelämään: koulutus- ja kehittämishanke | Työterveyslaitos
Hymis, Aspa-säätiö - Hymis – Kohti ensimmäisiä työkokemuksia (ESR+)
Kirjoittajat:
Mari Ruuth, TEKO-hanke / Kuntoutussäätiö Marko Palmgren, TEKO-hanke / Lapin AMK
Markus Vähälä, TEKO-hanke / Kukunori ry Satu Aarnio, Ketjut kuntoon -hanke, HAMK AOKK
Jarno Karjalainen, Laatua työkyvyn ja työllistymisen tukeen -hanke, THL Julkaistu 4.5.2026
____________________________________________________________________________
Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hanke kehittää sujuvampia työllistymispolkuja vaikeasti työllistyville. Ekosysteemin avulla edistämme alueellista yhteistyötä ympäri Suomea ja luomme pysyviä muutoksia, jotka vastaavat nykypäivän työelämän tarpeisiin.
TEKO-ekosysteemi vahvistaa organisaatioiden yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kehittää uusia toimintamalleja, jotka tukevat sekä ihmisten työkykyä että työnantajien valmiuksia ketterämpään työllistämiseen. Tarjoamme ilmaisia koulutuksia, tapahtumia, mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista Liittyminen ekosysteemiin on ilmaista.
TEKO-ekosysteemin toimintaa koordinoi TEKO-hanke. Hanke on käynnissä viidellä hyvinvointialueella eri puolella Suomea.
Yhteistyössä: Kuntoutussäätiö, Kukunori, Lapin ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys ry
Hankkeen kesto: 1.11.2024–31.10.2027
Hanketta toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella (ESR+).
