Mikä saa ihmisen yrittämään uudelleen silloin, kun takana on pitkittynyttä työttömyyttä sekä pettymyksiä työelämässä ja palveluissa? Kun tähän kysymykseen vastataan vakavasti, myös työllistymisen tuki saa toisenlaisen tehtävän.

Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivien 2026 teemana oli ennakointi ja kestävyys kuntoutuksessa. Tapahtuma kokosi yhteen laajan joukon asiantuntijoita, kehittäjiä ja käytännön toimijoita pohtimaan, miten kuntoutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin niin yksilön, työelämän kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

TEKO-työryhmä otti käsittelyyn kysymyksen, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan: miten siirrymme yksittäisistä toimenpiteistä kohti aitoa yhteiskehittämistä ja työllistymisen edistämisen ekosysteemiä?

Kuntoutuspäivät 2026 Metropolian Myllypuron kampuksella Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivät järjestettiin 4.6. jo kunnioitettavan 52. kerran. Olin paikalla useammassa roolissa – nimittäin TEKO-verkoston panelistina, kuntoutuksen kokemusasiantuntijana ja oman oppimiseni vuoksi. Kuntoutus tuntuu yleensä toiveikkaalta, koska sen tarkoitus on parantaa kuntoutujan elämänlaatua, kohdistui se sitten työelämään, fyysiseen sairauteen tai toimintakykyyn. Muutokset ovatkin usein suuria, ja

Työ- ja toimintakyky eivät ole yksittäisiä ominaisuuksia, vaan ne rakentuvat monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Työkyky kytkeytyy toimintakykyyn, elämäntilanteeseen sekä työelämän olosuhteisiin ja tukeen – ja juuri näiden tekijöiden vahvistaminen tukee työllistymistä ja työssä pysymistä. Toimintakyky muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista edellytyksistä, kun taas työkyky kuvaa kykyä suoriutua työstä. Ne ovat osittain päällekkäisiä, mutta eivät sama asia – sam

Työllisyystoimissa kehitetään palveluja, tukitoimia ja parannetaan työkykyä. Silti yksi kysymys jää usein kysymättä: mitä jos ongelma ei ole ihmisessä itsessään vaan siinä, miten me rakennamme työn tekemisen rakenteita? Työllisyydessä tärkeää on työllistyminen. Ajattelutapojen muutos työllistymisessä ja yrittäjyydessä on irlantilaisen Abundance -mallin ytimessä. Olen ollut vuosien ajan kehittämässä kansainvälistä kansalais- ja yhteisötoimintaa ja rakentamassa Abundance yritt

Työllistymisen tukeminen on kokonaisuus, jonka onnistumiseen vaikuttavat yksilön fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaaliset verkostot, taloudellinen tilanne ja motivaatio. Asiakkaan tilannetta koskeva tieto on usein pirstaleisesti eri organisaatioiden järjestelmissä ja asiakkaan oma, ajantasainen tilanteen kuvaus puuttuu. Tämä tiedollinen katkos voi johtaa siihen, että ammattilainen kohtaa asiakkaan ilman riittävää pohjatietoa tämän todellisesta tilanteesta ja aikaa kuluu pe

Viimeisen vuosikymmenen aikana yritysten kestävyysraportointi on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi niiden liiketoimintaa ja se on tullut pakolliseksi suurimmille yrityksille. EU-tasolla käydään keskustelua siitä, ketä koskevana ja minkä laajuisena tätä raportointivelvollisuutta tulisi toteuttaa. Tällä hetkellä velvoitteet koskevat suurimpia yrityksiä. Niiden on raportoitava taloudellisten seikkojen lisäksi osana vastuullisuusraportointiaan myös hallinnostaan sekä ympäristö- ja

Pohjoisissa harvaan asutuissa maakunnissa elinvoima, työllisyys ja resilienssi eivät synny yhden organisaation tai yhden toimialan päätöksillä. Ne syntyvät siitä, miten hyvin osaamme kytkeä ihmiset, palvelut, yritykset, järjestöt, kehittämisen ja rahoituksen toisiinsa. Oleellista on tunnistaa olemassa olevat resurssit yhteisiksi ja tehdä niillä yhdessä tarvelähtöisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä blogikirjoitus kokoaa yhteen Kajaanissa toteutetun Pohjoisen y

Työllistymisen ydin löytyy kohtaamisista. Kun työnhakijat ja työnantajat aidosti kohtaavat, syntyy mahdollisuus työllistymiseen. Tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja työnantajien ja työnhakijoiden tarpeisiin. Kun katse suunnataan kohti ratkaisuja, esteeksi ei nouse työkyky vaan kyky nähdä työ uudessa valossa.

Yhteiskunnassamme tarvitaan täysin uudenlaista ajattelua vaikeasti työllistyvien esteiden purkamiseen. Luemme viikoittain uutisista leikkauksista, ja työttömien sanktiot tuntuvat vain kasaantuvan. Mutta mitä jos nykyiset resurssit valjastettaisiinkin toisin?

Moninaisuuden hyödyt työyhteisöissä ja tarjolla olevaa valtakunnallista tukea työnantajille

Työllistymisen edistäminen edellyttää palveluilta kykyä vastata asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin. Erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat olleet pitkään poissa työelämästä tai joiden toimintakyky on heikentynyt, työllistymispolku edellyttää useiden palvelujen yhteensovittamista. Oikea-aikainen tuki, selkeät palveluketjut ja palvelukokonaisuudet ja mahdollisuus vahvistaa osaamista eri tavoin ovat keskeisiä tekijöitä, kun tavoitteena on siirtyä kohti työmarkkinoit

Tänä vuonna Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) ‑hanke on mukana Kuntoutuspäivillä omassa työryhmässään otsikolla “Yhteiskehittäminen työllistämisen edistämisen ekosysteemissä”.  Työryhmä tarjoaa keskustelualueen, jossa ripustetaan ajatuksia ilmaan, jalostetaan ideoita ja etsitään yhdessä ratkaisuja työllistymisen tueksi. Tämä on erinomainen tilaisuus jakaa omia kokemuksia, kuulla muiden näkemyksiä ja löytää uusia lähestymistapoja suoraan alan kehittämisen eturintam

Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hanke on julkaissut laajan kartoituksen, joka kokoaa yhteen poikkeuksellisen suuren määrän työllistymisen ja työkyvyn tukeen liittyviä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Näitä toimintamalleja hyödynnetään kansallisella tasolla tai eri puolilta Suomea, mukana on myös kansainvälisiä malleja. Kartoitus tarjoaa ajantasaista tietoa siitä, millaisia ratkaisuja esimerkiksi kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä, oppilaitoksissa j

Monialaisuudesta puhutaan juuri nyt kaikkialla. Monialainen, monitoimijainen, poikkihallinnollinen ja verkostoyhteistyö esiintyvät toistuvasti strategioissa, ohjelmissa ja poliittisissa puheissa, ja niihin liitetään vahva lupaus paremmista palveluista ja vaikuttavammista ratkaisuista.

Työllistymisen edistäminen vaatii vahvaa työkyvyn tukea, verkostoja ja yritysyhteistyötä

Työpaikalla tarvitaan jatkuvasti vuorovaikutusta työkavereiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Toimiva vuorovaikutus sisältää keskustelu-, kuuntelu- ja kohtaamistaitoja. Nämä taidot eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä, vaan niitä pitää opetella. Se miten sinut kohdataan uudessa elämäntilanteessa, oli se mikä tahansa, on todella merkityksellistä ja mieleenpainuvaa. Omalla kohdallani se tarkoitti työhaastattelua pitkästä aikaa, noin 15 vuoden jälkeen. Pientä jänn

Kolmen pohjoisen mallin opit: Työnantaja ja työnhakija kohtaavat, kun uskalletaan tehdä toisin. Suomalainen työelämä on murroksessa. Työttömyyden kustannukset kiristävät kuntien taloutta, ja vanhat palvelumallit eivät yksin riitä vastaamaan kohtaannon – eli työnhakijoiden ja työvoimaa tarvitsevien yritysten – haasteisiin. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa ajattelua, kokeilla uusia malleja ja ottaa käyttöön hyviä käytäntöjä, jotka tuovat ihmiset oikeasti töihin eikä vain pyörit

Lappi on nousemassa suunnannäyttäjäksi kansallisessa TEKO-ekosysteemissä, jossa kehitetään työelämää, yritysyhteistyötä ja vastuullista liiketoimintaa käytännönläheisesti ja yhteistyötä korostaen. Lapissa uskotaan siihen, että parhaat ratkaisut syntyvät, kun eri toimijat yhdistävät voimansa, ja että yhteinen tekeminen vie koko aluetta eteenpäin. Yritysyhteistyön ja hyvien käytäntöjen voima Yritysyhteistyön kehittäminen on Lapissa keskiössä. Kun yritykset ja kehittäjät kohtaav