ASENNETTA, YHTEISTYÖTÄ, OSAAMISTA – JA TAHTOA?

Viimeisen vuosikymmenen aikana yritysten kestävyysraportointi on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi niiden liiketoimintaa ja se on tullut pakolliseksi suurimmille yrityksille.  EU-tasolla käydään keskustelua siitä, ketä koskevana ja minkä laajuisena tätä raportointivelvollisuutta tulisi toteuttaa. 

Tällä hetkellä velvoitteet koskevat suurimpia yrityksiä. Niiden on raportoitava taloudellisten seikkojen lisäksi osana vastuullisuusraportointiaan myös hallinnostaan sekä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun toteutumisesta. Ajatuksena on ollut, että ajan kuluessa nämä perustavanlaatuiset ja tärkeät vastuullisuuden näkökulmat laajenevat vähitellen osaksi myös pienempien yritysten toimintaa. Nykyinen komissio on kuitenkin päättänyt viivästyttää tätä koskevia velvoitteita vedoten EU:n kilpailukykyyn ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen.

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ SOSIAALISESTA VASTUUSTA

Sain 10.2. Täsmäkampanjan järjestämässä webinaarissa kuulla eri yritysten käytännön esimerkkejä siitä, kuinka ne olivat kehittäneet omia strategioitaan ja pohtineet sosiaalisen vastuunsa toteuttamista tässä yhteydessä. Asiaa lähestyttiin yrityksen toiminta-ajatuksen, arvojen, yhteiskuntavastuun ja monimuotoisuuden näkökulmista. Esityksissä ja keskusteluissa nousi yritysnäkökulman ohella esiin myös yhteiskunnallisia, hallinnollisia ja yksilöllisiä näkökulmia.

TYÖTTÖMYYDEN KORKEA HINTA YHTEISKUNNALLE 

Työttömyysongelma aiheuttaa maassamme tällä hetkellä merkittäviä suoria taloudellisia kustannuksia. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat esimerkiksi vuonna 2024 työttömyysturvaa yhteensä 4 mrd euroa (SVT) ja kunnat tuskailevat rajusti kasvaneista työttömyyden kustannuksista: ns. sakkomaksuista. Webinaarissa todettiin, että erilaiset satsaukset työllistymisen tukemiseen ja yritysyhteistyöhön tässä maksaisivat itsensä takaisin ja säästöjäkin syntyisi. Työtehtäviä löytyisi täsmätyöntekijöille ainakin kaupan-, kiinteistö- ja siivousaloilta. 

HANKINNAT JA HALLINTO YHTEISKUNTAVASTUUN MAHDOLLISTAJINA 

Hallinnollisista ongelmista nousivat esiin esimerkkeinä julkisen sektorin hankintojen toteuttaminen, joissa voisi useammin käyttää ns. työllistämisehtoja tai huomioida yrityksen vastuullisuusasioiden noudattamisen. Vastuullisesti toimivat yritykset eivät juurikaan koe saavansa siitä hyötyä kilpailutuksista. Yritysten näkökulmasta työllisyysalueiden toivotaan kehittävän viestintää ja prosessejaan saavutettavammiksi ja helpommin sovellettaviksi. 

TYÖN MERKITYS YKSILÖN HYVINVOINNILLE 

Yksilöiden näkökulmasta yritysten edustajat toivat esille havaintonsa työn kokonaisvaltaisesta merkityksestä yksilön hyvinvoinnille ja elämään kokonaisuutena. Heillä oli syvällistä näkemyksellisyyttä ja ymmärrystä täsmätyöllistämisen merkityksestä myös yksilötasolla. Näissä puheenvuoroissa korostui ymmärrys siitä, että työ ei ole vain suorite, vaan keskeinen osa yksilön osallisuutta, toimeentuloa ja elämänhallintaa. Tämä ei tarkoita sitä, että liiketaloudellinen näkökulma olisi unohdettu tai ettei täsmätyöntekijöille olisi vaatimuksia. Työtehtävien yksilöllinen räätälöinti mm. työaikojen suhteen on usein tärkeää ja vaatii työtä yritykseltä ja yhteistyötä mm. TE-palveluiden, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työllistämisen kulujen kompensointi on yrityksille tärkeää. Onnistuneet työllistymiset ovat kestäneet jopa eläkkeelle siirtymiseen asti. Toisaalta on hyväksyttävä myös se, ettei kaikille aina onnistuta löytämään paikkaa omasta yrityksestä.

TARVITAAN VALTAKUNNALLISIA RATKAISUJA 

Näiden vaikuttavien ja erinomaisten esimerkkien lisäksi keskusteluissa nousi esille myös, ettei näitä asioita voi jättää vain kolmannen sektorin, erilaisten hankkeiden ja yksittäisten yritysesimerkkien varaan. Monet niistä osaavat asiansa, kuten esimerkit kertovat. Tarvitaan myös uudenlaisia valtakunnallisia ratkaisuja ja vastuunottoa hallitus-, ministeriö- ja kuntaliittotasoilla. Syrjäyttämisen uhka on todellinen pitkään työttömänä ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Tällä hetkellä on riskinä ajautuminen entistä vaikeampaan tilanteeseen niin kuntatalouden kuin pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinninkin kannalta. Kuntien ei taloudellisesta näkökulmasta kannata panostaa pitkäaikaistyöttömien aktivointiin enää samoilla keinoilla kuin aiemmin, koska kunnan rahoitusvastuu ei kevene, vaikka työttömille järjestettäisiin kuntouttavaa työtoimintaa, työharjoittelua tai tuettua työtä kunnassa ja järjestöissä. Tilanne on paradoksaalinen yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Hallitus on esittänyt nyt jopa koko kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamista. Se on tarkoitus korvata uudenlaisella palvelulla nimeltään työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki. Toivottavasti näissä uudenlaisissa rakenteissa on mahdollista huomioida ja tukea kaikenlaisia työnhakijoita. Tähän voisi hakea oppia esimerkiksi monista Euroopan maista. 

Martti Ainonen

Lapin AMK, lehtori

TEKO-hankkeen asiantuntija

Julkaistu 25.5.2026.

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto (2025) EU-lainsäätäjät päättivät vuoden 2026 CSRD‑raportointivelvoitteista – suuri joukko yrityksiä rajautuu ulkopuolelle. EK:n Ajankohtaista‑osiossa 4.4.2025 julkaistu artikkeli. (Viitattu 23.4.2026)

Ervasti J, Kausto J, Leino‑Arjas P, Turunen J, Varje P, Väänänen A (2022) Työkyvyn tuen vaikuttavuus: Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky‑ ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys‑ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7.

Greenstep (2023) Vastuullisuusraportointi muuttuu pakolliseksi – mitä uudesta CSRD‑säädöksestä tulisi tietää? Greenstep Oy:n verkkosivusto.  (Viitattu 23.4.2026)

Kansaneläkelaitos ja Finanssivalvonta (2025) Tilasto Suomen työttömyysturvasta (SVT). Kelan tietotarjotin‑tilastopalvelu. (Viitattu 23.4.2026)

Sosiaali- ja terveysministeriö 2026. Työ- ja toimintakykyä edistävät sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:6

Työryhmän ehdotukset 2026

Vastuu Group Oy 2026. Täsmätyötä työntekijöille-webinaari 10.2.2026. Tapahtuman ohjelma & puheenvuorot (linkki).

Vates‑säätiö (i.a.) Vates-säätiö edistää vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaista rekrytointia, työllistymistä ja työssä pysymistä. Vates‑säätiö sr:n asiantuntija- ja tutkimustietoon perustuva verkkosivusto. (Viitattu 23.4.2026)

Yrittäjät (2024) CSRD‑vastuullisuusraportointi: Uhka vai mahdollisuus pk‑yrityksille? Yrittajat.fi‑verkkosivuston blogikirjoitus 27.8.2024. (Viitattu 23.4.2026)

____________________________________________________________________________

Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hanke kehittää sujuvampia työllistymispolkuja vaikeasti työllistyville. Ekosysteemin avulla edistämme alueellista yhteistyötä ympäri Suomea ja luomme pysyviä muutoksia, jotka vastaavat nykypäivän työelämän tarpeisiin.

TEKO-ekosysteemi vahvistaa organisaatioiden yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kehittää uusia toimintamalleja, jotka tukevat sekä ihmisten työkykyä että työnantajien valmiuksia ketterämpään työllistämiseen. Tarjoamme ilmaisia koulutuksia, tapahtumia, mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista Liittyminen ekosysteemiin on ilmaista.

TEKO-ekosysteemin toimintaa koordinoi TEKO-hanke. Hanke on käynnissä viidellä hyvinvointialueella eri puolella Suomea.

Yhteistyössä: Kuntoutussäätiö, Kukunori, Lapin ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys ry

Hankkeen kesto: 1.11.2024–31.10.2027 

Hanketta toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella (ESR+).

#ESR #EUnosarahoittama