Uudella ajattelulla ja hyvillä käytännöillä kohti oikeaa työllistymistä
- 24.11.
- 3 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 26.11.
Kolmen pohjoisen mallin opit: Työnantaja ja työnhakija kohtaavat, kun uskalletaan tehdä toisin.
Suomalainen työelämä on murroksessa. Työttömyyden kustannukset kiristävät kuntien taloutta, ja vanhat palvelumallit eivät yksin riitä vastaamaan kohtaannon – eli työnhakijoiden ja työvoimaa tarvitsevien yritysten – haasteisiin. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa ajattelua, kokeilla uusia malleja ja ottaa käyttöön hyviä käytäntöjä, jotka tuovat ihmiset oikeasti töihin eikä vain pyöritä heitä palveluissa.
Juuri tästä oli kyse Pohjoisen yhteiset voimat (PYV 2025) -tapahtumassa, jossa tarkasteltiin kolmea pohjoisen Suomen mallia: Koillismaan Work & Stay, Pohjois-Pohjanmaan Kohtaantoa ja Lapin International Pointti. Näissä käytännöissä työnhakijan ja työnantajan kokemukset nostettiin keskiöön – ja samalla kuultiin kehittäjien ja yleisön näkökulmia, niin paikalla kuin etänäkin.
Työllistyminen on palveluista paras
Perinteinen haaste työllistymispalveluissa on ollut löytää keinot tavoittaa työnantajat. Työttömiä kyllä osataan ohjata erilaisiin palveluihin, mutta se käy kunnille kalliiksi. Vuoden 2025 alusta työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyivät kunnille, ja kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista kasvatettiin. Kuntouttava työtoiminta tai työharjoittelu ei kevennä rahoitusvastuuta – vain aito työllistyminen ratkaisee. Samalla työllistyminen nostaa yksilön hyvinvointia, kasvattaa kunnan verotuloja, parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisää alueen elinvoimaa.
Ongelma kiteytyy kysymykseen: Miten tavoitamme työnantajat ja löydämme keinot siihen, että ihmiset työllistyvät oikeasti?
Kolme mallia, joissa kohdataan ja tuetaan
Pienissä yrityksissä on usein suurin työllistymispotentiaali, mutta juuri he tarvitsevat eniten tukea rekrytointiin ja työllistymisen onnistumiseen. PYV 2025 -tapahtuman keskustelussa pureuduttiin tähän problematiikkaan yhteistyössä TEKO-verkoston, Tulevaisuuden työmarkkinat -koordinaatiohankkeen ja Lapin Sosiaalinen kädenjälki -verkoston kanssa.
Kolmen mallin välisissä keskusteluissa vertailtiin ratkaisuja, keinoja ja toteutusta sekä myös mallin levitettävyyttä ja tähänastisia arvioita toimivuudesta. Seuraavaan taulukkoon on kiteytetty mallien keskeisten asioiden vertailu.
Work & Stay | Kohtaantoa | International Pointti | |
|---|---|---|---|
Mihin ratkaisu | Rekryhaasteet & heikossa työmarkkina-asemassa olevat | Alueellinen kohtaanto | Kemiläisten maahanmuuttajien työllistyminen ja kv-rekrytoinnit Meri-Lapissa |
Millä keinoilla | Työelämätuki Työklinikka | Työkohtaamo Matalan kynnyksen rekrytointimalli Henkilökohtainen tuki | Monialainen toimitila Pointti yksilöllinen palvelu, yrityspilotointimalli |
Toteutus | Monialainen verkosto: osaamisella ja yhteistyöllä kohti uusia ratkaisuja | Työparityöskentelyä, rinnallakulkijuus, vuoropuhelua ja laaja-alaiset verkostot | Työllisyyden yhteispalvelupisteessä laaja yhteistyöverkosto ja maahanmuuttotyön asiantuntijat |
Skaalattavuus | Kehitetty 5 erilaista mallia organisaatioiden tarpeisiin / toimintaympäristöön | Työllisyyden ekosysteemit sisältävät elementit mallin toteutukseen, mutta vaatii resurssien kohdentamista | Hyvät käytänteet skaalattavissa (työpajatoiminta), myös yrityspilotointimallin osalta tulevaisuudessa |
Arviointi/tulokset | Mikko Kesä Oy: Alustavat työllistymistulokset erinomaiset | Työnantajatyöstä tulossa opinnäytetyö | Työpajoista kerätty asiakaspalaute erittäin positiivista |
Taulukko 1. Kolmen mallin keskeisten asioiden vertailu.
Kaikissa kolmessa mallissa on hieman erilaiset kohderyhmät ja keinot tukea niin työllistyjiä kuin työnantajia (Taulukko 1.). Kaikissa malleissa kuitenkin haetaan ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmaan ja keskeistä on löytää toimivia käytäntöjä niin työttömien kuin työnantajien tukemiseen, jotta kohtaanto syntyy ja tuottaa työllistymistä.
Yhteistä malleissa on se, että ratkaisujen ytimessä ovat kohtaamiset ja henkilökohtainen tuki niin työllistyjälle kuin työnantajalle. Oleellisinta työllistyjien ja työnantajien näkökulmasta on kokonaisvaltainen palvelu sekä sen helppo saavutettavuus. On olemassa tietty ihminen ja puhelinnumero, johon otetaan yhteyttä, kun apua ja tukea tarvitaan. Jalkautuva työote ja rinnalla kulkeminen madaltaa työnantajien kynnystä uskaltaa työllistää. Työttömille merkityksellistä on päästä mukaan työyhteisöön ja tekemään “oikeaa” työtä.
Yhteistä malleille ovat myös jatkuvuuden haasteet hankevaiheen jälkeen. Tuki ja selkeys tekevät sekä työllistymisestä että työllistämisestä helpompaa ja vähentävät työnantajan riskejä, mutta hankkeissa on tähän korvamerkittyjä resursseja. Tarvitaankin uudenlaista ajattelua, jotta hyvät käytännöt saadaan juurrutettua osaksi perustyötä.
Suomessa tarvitaan rohkeutta kokeilla ja levittää uusia malleja
“Ei kysyvä tieltä eksy” -sananlasku muistuttaa, että ratkaisuja löytyy kun uskalletaan kysyä ja etsiä yhdessä. Samaan tapaan työelämän kehittämisessä kaivataan nyt rohkeutta kokeilla, kehittää ja ottaa käyttöön niitä malleja, jotka aidosti kohtaavat työnhakijan ja työnantajan tarpeet.
Kun palvelun ytimenä on toimiva kohtaaminen, henkilökohtainen tuki ja konkreettinen apu rekrytointiin, saavutetaan tuloksia: ihmiset työllistyvät, yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja alueiden elinvoima vahvistuu. Mallit, joissa työnhakija ei jää palvelujen pyörteisiin, vaan saa mahdollisuuksia oikeisiin töihin, ovat avain tulevaisuuden työmarkkinoille Suomessa.
Nämä pohjoisen mallit näyttävät, että hyvä käytäntö syntyy yhteistyöstä, paikallisesta osaamisesta ja aidosta välittämisestä. TEKO-ekosysteemi tarjoaa alustan, jossa voimme tehdä yhdessä Suomesta maa, jossa jokainen saa mahdollisuuden työhön ja työnantaja tarvitsemansa tuen. Liity mukaan!
Marko Palmgren
Erityisasiantuntija
Lapin ammattikorkeakoulu
Työllistymisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) -hanke kehittää sujuvampia työllistymispolkuja vaikeasti työllistyville. Ekosysteemin avulla edistämme alueellista yhteistyötä ympäri Suomea ja luomme pysyviä muutoksia, jotka vastaavat nykypäivän työelämän tarpeisiin.
TEKO-ekosysteemi vahvistaa organisaatioiden yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja kehittää uusia toimintamalleja, jotka tukevat sekä ihmisten työkykyä että työnantajien valmiuksia ketterämpään työllistämiseen. Tarjoamme ilmaisia koulutuksia, tapahtumia, mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista Liittyminen ekosysteemiin on ilmaista.
TEKO-ekosysteemin toimintaa koordinoi TEKO-hanke. Hanke on käynnissä viidellä hyvinvointialueella eri puolella Suomea.
Yhteistyössä: Kuntoutussäätiö, Kukunori, Lapin ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys ry
Hankkeen kesto: 1.11.2024–31.10.2027
Hanketta toteutetaan Euroopan unionin osarahoituksella (ESR+).
